Goju-Ryu -”kova-pehmeä -tyyli”
Okinawalaisen karaten Goju-ryu tyylin juuret ovat okinawalaisissa ja kiinalaisissa vanhoissa kamppailutaidoissa. Japanin eteläpuolella sijaitsevan Ryukyu-saariryhmän pääsaarena Okinawa on lähellä Japania, Kiinaa ja Taiwania. Vilkkaana kauppapaikkana vierasmaalaiset jättivät vaikutteita niin kulttuuristaan kuin myös taistelutaidoistaan.
Okinawalainen karate voidaan jakaa Shuri-te, Tomari-te ja Naha-te tyyleihin. Goju-ryu on kehittynyt Naha-te tyylistä. Naha-ten perustaja Kanryo Higaonna matkusti vuonna 1874 etelä-Kiinaan, jossa hän 15 vuoden ajan opiskeli kiinalaisia aseellisia ja aseettomia taistelutaitoja. Palattuaan Okinawalle hän ryhtyi opettamaan oppimiaan taitoja.
”Kova ilman joustavuutta katkeaa,
pehmeä ilman kovuutta taittuu”
Varsinaisena Goju-ryun perustajana pidetään Chojun Miyagia. Kanryo Higaonnan oppilaaksi Chojun Miyagi pääsi neljäntoista vuoden iässä. Hän pysyi Higaonnan oppilaana muutaman muun kanssa tämän kuolemaan asti 1916.
Keisari Hirohiton kruunajaisissa Miyagin oppilas, Jinan Shinzato, antoi näytöksen. Näytöksen jälkeen Shinzatolta kysyttiin karatetyylin nimeä, jota Shinzato ei osannut nimetä. Tällöin Miyagi antoi sille nimen Goju-ryu vuonna 1933. Miyagi jatkoi Goju-ryun opettamista kuolemaansa asti 1953.
Suomessa Goju-ryu on pieni tyylisuunta, mutta maailmalla se on yksi neljästä suurimmasta okinawalaisesta tyylisuunnasta.
Kiinalaisia katoja ja lähitekniikkaa
Goju-ryu nimi on annettu kiinalaisen kempon periaatteiden mukaan. Kiinalaiset ja japanilaiset ajattelevat että maailma koostuu toisilleen vastakkaisista voimista joiden tasapainosta kaikki riippuu. Päivä ja yö, kesä ja talvi seuraavat aina toisiaan. Toista ei voi olla ilman toista – kova ilman joustavuutta katkeaa, pehmeä ilman kovuutta taittuu.
Goju-ryun tekniikoissa on paljon erilaisia sidonta-ja tarttumistekniikoita, joilla jatketaan vastustajan hyökkäys oman vastatekniikan kannalta sopivammalle etäisyydelle. Vastustajasta pyritään usein torjunnan jälkeen pitämään kiinni, jotta hän olisi täysin hallinnassa loppuun asti. Lähiottelussa tarttumis– ja kaatotekniikoiden sekä kyynärpää– ja polvitekniikoiden käyttö korostuu. Potkutekniikoista on lisäksi kehitetty lyhyen etäisyyden versioita joissa lantio pidetään takana.
Sanchinista, joka on Goju-ryun tärkein kata, on olemassa kaksi versiota. Sanchinin täydellinen hallinta vie vuosikausia, vaikka se ei tekniikoiltaan ole monimutkainen. Sanchinissa tarkoituksena on kehittää harjoittelijan kykyä yhdistää oikea hengitystekniikka ja koko kehon lihasten hallinta. Toinen lihasten ja hengityksen yhteistyötä hiova kata on Tensho, joka on hieman Sanchinia pehmeämpi.
Goju-ryu Seigokanissa – Karate Do Goju Ryu Ryushinkan
Seigokan kuuluu Ryushinkan Goju-ryu organisaatioon, jonka pääopettaja euroopassa on belgialainen Sensei Eddy DeVos (6.dan). Sensei DeVos käy säännöllisesti Suomessa opettamassa seigokanilaisia ja myös Seigokanin jäsenet vierailevat Sensei DeVosin dojolla Belgiassa.
DeVosin opettaja on Yuishinkan Goju-ryu tyylin perustaja Tomoharu Kisaki, jonka dojo sijaitsee Japanin Osakassa. Tomoharu Kisaki kuoli äkillisesti vuonna 1996.
Vuonna 2003 DeVos aloitti yhteistyön Kisakin oppilaan, Osakassa toimivan Sensei Takashi Taniguchin kanssa. Ryushinkan Goju-ryu:n tavoite on opettaa Tomoharu Kisakin karatea edelleen hänen perinteitään, arvojaan ja opetuksiaan kunnioittaen.